Monday, July 21, 2014

Hyviä varusteita? Osa 2/2

Tällä kertaa esittelen muutaman varusteen johon olen ollut tyytyväinen. Niiden hankkimisen syyt ovat moninaiset. Onneksi joskus käy tuuri ja kohdalle osuu toimiva tuote.


Rinkka
 



Tässä Lundhagsin rinkka, jonka hankin alennusmyynnistä vuonna 2002, melko edulliseen 130 € hintaan. Olin nähnyt merkkiä tuolloin vain Ruotsissa ja olihan se siten mielenkiintoinen, vähän niin kuin Norröna tai Klättermusen myöhemmin. Aiemmin omistin Savotan, joka ei kuitenkaan sopinut hartioilleni. Hätäinen ostopäätös, kun sekin oli reilussa alennuksessa. Lundhags on ollut käytössäni 14 varsinaisella vaelluksella, kymmenillä retkillä ja kaverillani kahdella epämääräisellä Aasian matkalla.


 
 

Rinkkaan on tullut kaksi vauriota. Oksa on viiltänyt reiän sadesuojaan, lisäksi viime vaelluksella lantiovyön lukko alkoi haljeta. Lukko piti siitä huolimatta loppuun asti. Uuden hinnaksi tuli 1,5 €. Rinkka on monella vaelluksella ollut aivan täyteen ahdettu. Raskaan kantamuksen natina on joskus epäilyttänyt, mutta saumat eivät kuitenkaan ole ratkeilleet. Sen sijaan suurimilla kuormilla luinen lantioni on kovilla, toppaukset ovat jykevät, mutta eivät aivan pehmeimmät.

Aiemmin harkitsin isomman rinkan hankkimista. Yleensä esteenä on ollut vetoisampien rinkkojen liian pitkä lantiovyö (toppaukset estävät riittävän kiristämisen). Ne on suunniteltu raavaammille miehille. Ehkäpä kapeavyötäröisen ei olekaan tarkoitus kantaa tätä suurempaa rinkkaa. Olen siis tyytynyt tähän >70 litraiseen ja pyrkinyt vähentämään mukana kulkevan tavaran määrää.

Rinkka itsessään on melko raskaista materiaaleista valmistettu. Olkaviilekkeiden osalta tämä onkin hyvä. Paksut kankaat kestävät erityisesti hankausta hyvin, mutta muutamat ratkaisut tuovat mielestäni vain turhaa lisäpainoa, kuten alla näkyvä pulloteline, joka sinällään täyttää tehtävänsä, sekä raskaasta nauhasta tehty jonkinlainen kiinnitysjärjestelmä, jolle en ole löytänyt juurikaan käyttöä.



 
Skaalaus saa punaisen kankaan näyttämään erikoiselta. Se on kuitenkin aivan normaalia corduraa, samaa kuin pullotelineessä.
 
Useimmissa rinkoissa on enemmän kuin tarpeeksi taskuja ja kiinnityspisteitä. Ultralight välineissä on yksinkertaisempia ratkaisuja, mutta ne taas on suunniteltu keveämmille taakoille. Yleisesti ottaen rinkat eivät liene niitä varusteita, joiden kestävyyden suhteen ilmenee ensimmäisenä ongelmia.
 
 
Rukkaset
 

 
Maksoin ensimmäisistä Hestran rukkasistani (malli Expedition) 1,5 € lahtelaisella kirpputorilla. Oli kevät 2008, ja ulkonäöstä päätellen rukkasilla oli jo tuolloin ikää ainakin 10 vuotta. Kulumista huolimatta nahkassa ei ollut reikiä, vaikka huolto näytti nahkan rapeudesta päätellen jääneen tällä vuosituhannella vähälle. Enpä huoltanut hanskoja itsekään, kun oletin niiden pettävän milloin tahansa. Käyttöä tuli satunnaisesti erilaisissa talviharrastuksissa. Terävä lumilaudan kantti viiltsi kuivunutta nahkaa tehokkaasti, mutta repeämiä kintaisiin alkoi muodostua vasta viime syksyn (2013) vaelluksella, kun käytin niitä viikon verran UK-puistossa.

Hestrat olivat kuitenkin vakuuttaneet siinä määrin, että sijoitin lähes satakertaisen summan "uusiin vastaaviin". Vanhaan (Expedition -malli) verratuna tähän (Army Leather -malli) kintaaseen on tullut melko paljon muutoksia; keinokuidut ovat kehittyneet ennen muuta miellyttävämmän tuntuisiksi. Vanhassa rukkasessa on eristettä kiinteästi ulkohanskassa, irtovuorin lisäksi. Uudessa on pelkkä kuori ja irtovuori, joten kuivuminen on täten nopempaa. Uudessa rukkasessa on myös ranteen ympärille vedettävä leveä kuminauha, joka varmistaa etteivät rukkaset karkaa minnekään sillä aikaa, kun työskentelyyn tarvitaan sorminäppäryyttä.

Kestävyyden suhteen epäilyksen alla on kangasosan vedenpitävä pinnoite, joka on sellainen nahkean tuntuinen kuin vanhoissa kalvovaatteissa. Nuo ammoiset kalvot ainakin kuluivat melko nopeasti hiertyessään. Vanhassa mallissa pinnoite on liukas, kuin telttakankaassa. Kalvo ei ole lainkaan tarpeellinen lähinnä koville pakkasille soveltuvassa kintaassa. On varmasti ihmisiä, jotka jättävät hanskat sen tähden hankkimatta, kalvo kun väistämättä heikentää hengittävyyttä. En ole kuitenkaan kokenut sitä haitaksi.

Huomattava on myös, että vanhat rukkaset olivat kokoa 8, mikä vastaa uudessa mallissa suunnilleen kokoa 10. Myyjä epäili Hestran siirtyneen unisex-mitoitukseen. Otin kuitenkin vielä kokoa suuremmat (11) hanskat, että sormikaskin mahtuisi alle. Yhden talven perusteella olen luottavainen, tosin lumilaudan kantamiseen en niitä uhraisi. Myös kairan teräsuojusta irrottaessa pitää olla varovainen
 
 
Sauvat
 
 
 
Kuvassa on olen poikkeuksellisesti kiinnittänyt sandaalit aiemmin turhiksi mainitsemiini valkoisiin remmeihin. Ratkaisu jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä sandaalit pysyvät tukevammin kiinni makuualustaa vasten. Mukana on tällä kertaa turhaa painoa haavin (vieläpä raskaan sellaisen) muodossa. Perhovavatkin voisi kuljettaa ilman putkia, ideatasolla kevyemmät ratkaisut ovat jo pitkällä, toteutus vain puuttuu.
 

Vaellussauvoina olen käyttänyt sauvakävelyyn tarkoitettuja hiilikuidusta valmistettuja One Wayn sauvoja. Niiden pituutta ei voi säätää, eikä niissä ole vaimennusta kuten joissain vaellussauvoissa. Ne ovat erittäin kevyet ja yllätyksekseni myös kestävät. Alkujaan hiilikuitusauvat katkeilivat helposti, materiaalia on kuitenkin opittu työstämään ja omilla sauvoillani uskaltaa melko huoletta nojailla kiviin voimakkaassakin virrassa.

Ostin sauvat 70 % alennuksesta ja hintaa tuli alle 30 € (vuonna 2010) joka ei todellakaan tunnu kohtuuttomalta. Kävelysauvoja myydään usein reilulla alennuksella kesäkauden päätteeksi. En ole kaivannut sauvojen pituuden säätöä. Kun valitsee oikean mittaiset sauvat, ne toimivat kaikissa tilanteissa, joissa sauvoista apua on. Vaelluskäyttöön kaupiteltavat sauvat tuntuvat näiden jälkeen kuin käsipainoja heiluttelisi. Tästä kai käynnistyi kiinnostukseni yleensäkin keveämpiä varusteita kohtaan.

Yhteenveto

 
 
Lehtiä ja foorumeita lukiessa voi saada retkeilyharrastuksesta turhan varustekeskeisen kuvan. Tosiasiassa kohtalaisen alkeellisillakin välineillä suoriutuu aivan mainiosti vaelluksesta, vaikkapa kesäisessä Lapissa. Perinteisten varusteiden ominaisuudet eivät katoa minnekään, vaikka markkinoille tuleekin jatkuvasti kehittyneempiä ratkaisuja. Sadeviitta suojaa yhä sateelta. Kumisaappaat ovat yhä paras vaihtoehto jonkun jalkaan, ja niille voi löytyä enemmän käyttöä arjessa kuin järeälle vaelluskengälle. Kieltämättä mukavuus kasvaa parempien varusteiden myötä. Tärkeämpää on kuitenkin hallita suunnistus- ja ensiaputaidot, ja suhtautua olosuhteisiin nöyrästi.
 
 
Rinkan sadesuoja kestää mainosti käyttöä liukurina, sen sijaan oksa on viiltänyt siihen reiän.

No comments:

Post a Comment