Tänä iltana istahdan rautajuhdan kyytiin saapuakseni kolmetoista tuntia myöhemmin Rovaniemelle, josta matka jatkuu bussilla Sulaojalle, Utsjoen kunnan puolelle. Sulaojalta suuntaan jalan kohti etelää ja Muotkatunturien erämaata.
Suunnitelmat ovat siis jo muuttuneet siitä mitä aiemmin kirjoitin, mutta kun välillä koko reissun toteutuminen oli vaarassa, eivät tehdyt muutokset tunnu kovin merkityksellisiltä. Kuljen erämaat päinvastaisessa järjestyksessä kuin alun perin oli tarkoitus. Bussilinja Ivalosta Nellimiin on ensinnäkin lopetettu viime syksynä ja tämän hetkisessä ylirasitustilassa 60 kilometrin tiekävely, Juhannuspäivänä liftiä toivoen, tuntuu riittävän epämiellyttävältä ajatukselta jotta voin sen hyvällä omatunnolla jättää väliin. Tämän asian olisi tietysti voinut tarkastaa hyvissä ajoin, kuten monta muutakin, mutta itselleni tämä on sen verran tyypillistä häsellystä että tietoon sopeutuminen sujui kohtuu nopeasti. Nellim - Näätämö pätkä olisi tämän hetkisessä fyysisessä kunnossa ollut joka tapauksessa hieman arveluttava koitos tällä aikataululla, sillä olen jonkin asteisen ylirasitustilan kourissa ja suorituskykyyn on suhtauduttava varauksella. Tästä syystä suuntaan ensin tuttuihin maisemiin Muotkatuntureille, lyhyemmälle pätkälle, jota voi toki matkanteon sujuessa kasvattaa mielensä mukaan.
Aikaisempina vuosina hyvin tutuksi tullut Muotkatunturien alue on erittäin sopiva aloituspaikka tällaisessa tilanteessa. Kaiken lisäksi avotuntuiin päästäkseen ei tarvitse kävellä kuin muutama tunti. Näin matka lähtee varmasti rennommin liikkeelle kuin haastavissa ja tiukkaa kartanlukua vaativassa, itselleni entuudestaan vieraassa Vätsärissä. Viime reissun jälkeen ajattelin etten Muotkalle niinkään enää kaipaa, mutta kesän edetessä tilanne on muuttunut ja nyt kuume on kova. Alkuun imen itseni kylläiseksi tutuissa maisemissa ja sitten siirryn tutkimusmatkailemaan uusille alueille.
Juhannusaatto seuloutui lähtöpäiväksi edullisen junalipun ansiosta. En tosin tiennyt mihin tuli samalla sotkeuduttua. Täältä selviää enemmän. Ilmeisesti luvassa on melkoinen spektaakkeli, eikä pienimuotoinen hassuttelu ravintolavaunussa, kuten lippua ostaessa ajattelin. No, levätä ehtii sitten tunturissa.
Viimeinen reilu viikko on kulunut aivan liian nopeasti varustetäydennyksiä tehdessä ja teltan kunnon tarkastus ja rinkan pakkaaminen jäivät lähtöpäivälle. Kaikkineen varusteille tuli painoa 27,5kiloa, ynnä kamera jolle en ole vielä löytänyt tilaa. Ruoan osuus tästä on 32 000kcal. En punninnut eväitä erikseen, mutta ne koostuvat joka tapauksessa mahdollisimman energiapitoisesta kuivaravinnosta, öljystä ja suklaasta.
Viime hetkellä hankkimiani uusia vaelluskenkiä en ehtinyt ajaa sisään, mutta enpä viitsi vanhoillakaan lähteä sillä niiden pohja ei tarjoa enää riittävää tukea näin raskas rinkka selässä kulkemiseen, ja pohja saattaa pettää lopullisesti koska tahansa. Näillä faktoilla luvassa on siis väkisinkin rauhallinen alku, enemmän hengailua ja perhoheittoa kuin pitkiä päiviä louhikoissa rymyten. Olo on hieman jännittynyt, mutta kun nyt laitan puhelimen kiinni niin eiköhän viimeistään tunturissa sitten tämä matkaa edeltänyt sekoilu ole järkeilty unohduksiin.
Suunnitelmat ovat siis jo muuttuneet siitä mitä aiemmin kirjoitin, mutta kun välillä koko reissun toteutuminen oli vaarassa, eivät tehdyt muutokset tunnu kovin merkityksellisiltä. Kuljen erämaat päinvastaisessa järjestyksessä kuin alun perin oli tarkoitus. Bussilinja Ivalosta Nellimiin on ensinnäkin lopetettu viime syksynä ja tämän hetkisessä ylirasitustilassa 60 kilometrin tiekävely, Juhannuspäivänä liftiä toivoen, tuntuu riittävän epämiellyttävältä ajatukselta jotta voin sen hyvällä omatunnolla jättää väliin. Tämän asian olisi tietysti voinut tarkastaa hyvissä ajoin, kuten monta muutakin, mutta itselleni tämä on sen verran tyypillistä häsellystä että tietoon sopeutuminen sujui kohtuu nopeasti. Nellim - Näätämö pätkä olisi tämän hetkisessä fyysisessä kunnossa ollut joka tapauksessa hieman arveluttava koitos tällä aikataululla, sillä olen jonkin asteisen ylirasitustilan kourissa ja suorituskykyyn on suhtauduttava varauksella. Tästä syystä suuntaan ensin tuttuihin maisemiin Muotkatuntureille, lyhyemmälle pätkälle, jota voi toki matkanteon sujuessa kasvattaa mielensä mukaan.
Aikaisempina vuosina hyvin tutuksi tullut Muotkatunturien alue on erittäin sopiva aloituspaikka tällaisessa tilanteessa. Kaiken lisäksi avotuntuiin päästäkseen ei tarvitse kävellä kuin muutama tunti. Näin matka lähtee varmasti rennommin liikkeelle kuin haastavissa ja tiukkaa kartanlukua vaativassa, itselleni entuudestaan vieraassa Vätsärissä. Viime reissun jälkeen ajattelin etten Muotkalle niinkään enää kaipaa, mutta kesän edetessä tilanne on muuttunut ja nyt kuume on kova. Alkuun imen itseni kylläiseksi tutuissa maisemissa ja sitten siirryn tutkimusmatkailemaan uusille alueille.
Juhannusaatto seuloutui lähtöpäiväksi edullisen junalipun ansiosta. En tosin tiennyt mihin tuli samalla sotkeuduttua. Täältä selviää enemmän. Ilmeisesti luvassa on melkoinen spektaakkeli, eikä pienimuotoinen hassuttelu ravintolavaunussa, kuten lippua ostaessa ajattelin. No, levätä ehtii sitten tunturissa.
Viimeinen reilu viikko on kulunut aivan liian nopeasti varustetäydennyksiä tehdessä ja teltan kunnon tarkastus ja rinkan pakkaaminen jäivät lähtöpäivälle. Kaikkineen varusteille tuli painoa 27,5kiloa, ynnä kamera jolle en ole vielä löytänyt tilaa. Ruoan osuus tästä on 32 000kcal. En punninnut eväitä erikseen, mutta ne koostuvat joka tapauksessa mahdollisimman energiapitoisesta kuivaravinnosta, öljystä ja suklaasta.
Viime hetkellä hankkimiani uusia vaelluskenkiä en ehtinyt ajaa sisään, mutta enpä viitsi vanhoillakaan lähteä sillä niiden pohja ei tarjoa enää riittävää tukea näin raskas rinkka selässä kulkemiseen, ja pohja saattaa pettää lopullisesti koska tahansa. Näillä faktoilla luvassa on siis väkisinkin rauhallinen alku, enemmän hengailua ja perhoheittoa kuin pitkiä päiviä louhikoissa rymyten. Olo on hieman jännittynyt, mutta kun nyt laitan puhelimen kiinni niin eiköhän viimeistään tunturissa sitten tämä matkaa edeltänyt sekoilu ole järkeilty unohduksiin.
