Sunday, July 13, 2014

Hyviä varusteita? Osa 1/2

Aivan hiljan hehkutin vaimolle uusia kenkiäni. Ehkä hain oikeutusta kiireessä tehdylle ostopäätökselle, tai vauhditusta ison rahasumman käyttämisestä seuranneen onton olon unohtumiseen. Olin pyöritellyt mielessäni kyseisten kenkien hankkimista jo toista vuotta, silti uutuudenviehätys lienee paras sana kuvaamaan ostopäätökseni syitä. Nyt, reilu neljä viikkoa myöhemmin, voin jo todeta etteivät hankkimani kengät sovi siihen käyttöön mihin ne hankin. Toivoakseni johonkin kuitenkin.

Mielestäni tämä kertoo oleellisen siitä kuinka hankalaa oikean varusteen valinta on. Netissä arvioita lukiessa vietettyjen tuntien aikana kehitellyt järkisyyt unohtuvat kaupassa. Joskus käy niinkin että runsaudenpulaan turhautuneena tulee ostettua vain jotain. Pääasia että kaupasta pääsee ulos varustekysymyksen "ratkaisseena". Toistelen mielessäni "tehty päätös on aina hyvä päätös, koska sen jälkeen voi siirtyä eteenpäin", tässä yhteydessä se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "arpa on heitetty, turha enää katua".Vaihto- ja palautusoikeus voi pelastaa sellaisen joka osaa myöntää virheensä ajoissa. Minä en ole niin nopea.



Virheestä yrittää ottaa opikseen ja ensi kerralla pyrkii muodostamaan selkeämmän kuvan siitä, mitä ominaisuuksia varusteeltaan haluaa. Valitettavasti kokemattoman on melko mahdotonta edes tietää mitä varusteelta vaatii. Epävarmuuden vallitessa olisikin parempi tutustua varusteisiin lainaamalla tai vuokraamalla niitä.

Vaatteelle ja jalkineelle ensisijaista on oikea mitoitus. Oikea mitoituskaan ei aina ole niin yksinkertaista, että kerralla sovittamalla löytyy oikea varuste. Esimerkiksi ostaessani talvikumisaappaita kokosuositus vaihteli myyjästä riippuen kahdella numerolla. Onneksi uskalsin valita tilavimman vaihtoehdon. Varpaani palelevat herkästi eikä jalka saa joutua puristuksiin kolmenkaan sukan kanssa. Yllätyin hieman ettei saapas ollut hiihtäessäkään liian väljä.

Erityisesti uloimman vaatekerroksen kohdalla sopivien varusteiden löytäminen tuottaa ongelmia. Timmien leikkausten ollessa muodissa, näkee ihmisillä välillä omaan silmääni aivan liian kireitä kuoritakkeja. Mitä ahtaampi takki sitä vähemmän alle mahtuu, ja sitä kapeampi on vaatteen käyttöalue. Varminta on hankkia vaate, jossa on hieman "kasvuvaraa". Väljyys lisää vaatteiden monikäyttöisyyttä, koska tällöin väliin mahtuu enemmän eristäviä kerroksia. Itse yritän pärjäillä samalla uloimmalla kerroksella ympäri vuoden. 

Tilavat taskut jäävät hyödyttömäksi jos niihin ei tiukan istuvuuden takia mahdu tavaraa. Toisinaan taskut eivät toimi rinkan kanssa, kun niihin tungettujen tavaroiden pitäisi sijoittua lantiovyön ja rintaremmin väliin.

Teknisen, kevyen ja väljän kuoritakin löytäminen onkin eräs hankalammista tehtävistä. Suurin osa on lähes identtisiä ja noudattaa seuraavaa kaavaa: mikäli haluaa vaatteeseen väljyyttä, saa samalla joko liian pitkät hihat, tai raskaan kankaan ja huonosti suojaavan hupun. Omalle vartalomallille ei välttämättä löydy sopivaa takkia, joka täyttää muut vaatimukset.

Mielestäni kuoritakin ei vaelluskäytössä tarvitse istua täydellisesti. Tärkeämpää on materiaalien laatu ja miellyttävyys. Osa takeista kahisee liikaa makuuni ja kankaat ovat epämiellyttävän jäykkiä. Täydellisesti suojaavaa huppua kaipaa vain talvella ankarimmissa oloissa. Tärkeää on sekin ettei takin kaulus hankaa leukaa.

Kenkien kanssa on vielä vaikeampaa. Sovittaessa mukavalta tuntuva kenkä voi maastossa osoittautua aivan liian löysäksi, raskaan rinkan kanssa pitkien matkojen kulkemiseen. Mitä pidempiä retkiä harrastaa, sitä enemmän saa olla tilaa jalan turpoamiselle. Kaupassa voi olla myös vaikea arvioida kuinka kireällä nauhoja vaelluksella pitää ja tämänkin takia kengästä voi jäädä vääränlainen kuva. On kenkiä joiden toimivuudesta ei voi sanoa mitään ennen kuin takana on 200 kilometriä. Tietysti tällainen kenkä tuntuu kaupassa kolholta. Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi se saattaa kuitenkin olla paras mahdollinen.

Oma valintani on Lundhagsin kalvoton kenkä, jonka kumiset osat saa tarvittaesssa vaihdatettua mikäli ne joskus kuluvat loppuun. Paljon vaeltavalla kengänpohja voi olla jalkineen nopeimmin kuluva osa. Omaan jalkaan hiljalleen muotoutunut nahkavarsi sen sijaan voi olla lähes elinikäinen.

Ehdin ajaa kenkiäni sisään vain parikymmentä kilometriä ennen kuukauden mittaista vaellusta. Ensimmäiset parisataa kilometriä olivatkin sitten melko tuskaisia. Teippasin jalkapöytääni haavalappuja pehmikkeeksi. Siitä ei ollut sanottavaa hyötyä. Tuntui kuin olisin kävellyt murtunein jalkapöydin, ja koko reissu meinasi jäädä kesken. Jossain kohtaa kipu hellitti ja sen jälkeen olen ollut tyytyväinen kenkiini. Nyt kengillä on takana vajaa tuhat kilometriä Lapissa vaeltamista ja joitakin satoja etelässä. Huomioitavaa on, ettei vaimolla ollut vastaavia ongelmia kenkien sisäänajon kanssa.



"Nauhalenkit" kääntyvät 360 astetta. Niiden alle pesiytyvä irtoaines on helppo poistaa ja kenkärasvan saa levitettyä joka paikkaan. Säännöllinen huolto on tarpeen nahkakengän kanssa. Osaksi huoltoa voidaan lukea kenkien säännöllinen käyttö. Vähintään kerran kuussa niillä olisi syytä kävellä, näin kengät pysyvät sopivina jatkossakin. Joissain kengissä välipohjan materiaali voi murentua, mikäli kenkä on käyttämättömänä pitkään.

Varusteita hankittaessa kestävyyden arviointi onkin kaikkein hankalinta. Muiden käyttäjien kokemuksia voi toki lukea netistä, mutta oikeastaan vain pitkään samassa tehtaassa, samoista raaka-aineista, samoilla menetelmillä valmistettujen tuotteiden arvioihin voi luottaa. Viimeistelyn laatua voi arvioida jonkun verran ompeleita tutkailemalla, mutta entäpä esimerkiksi liimausten laatu?

Kestävät varusteet ovat huolettomampia. Ei tarvitse miettiä uskaltaako tuon pajukon läpi nyt rymytä, kun äärikevyet kuorihousut saattavat siten revetä. Keveimpien kuorihousujen kestävyyden suhteen olen joutunut pettymään. Kalvovaatteiden kangas ei pidä kivillä istuskelusta ja lahje voi todellakin revetä tartuttuaan vahvaan varpuun. 

Näinpä olen päätynyt vähemmän teknisiin ratkaisuihin vaellushousujen suhteen ja käyttänyt sadehousuina pieneen tilaan pakkautuvia, edullisia ja nopeasti kuluvia ratkaisuja. Sadehousuille ei kuitenkaan tule niin paljon käyttöä, että olisin kokenut niiden heikon hengittävyyden ongelmaksi.

Osassa kaksi esittelen vielä muutaman tuotteen, joihin olen ollut tyytyväinen.
 
 
 

No comments:

Post a Comment